ELÄMÄN EHDOILLA

DSC_0448Asiat saattavat välillä muuttua huomaamatta itsestäänselvyyksiksi. Sitä ajatellaan tulevaisuutta niin lujaa, ettei muisteta jokapäiväisen elämän haurautta. Sitä, ettei mikään tässä elämässä ole koskaan itsestään selvää. Ei huominen eikä ympärillä olevat rakkaat ihmiset.

Olen miettinyt paljon omaa arkeani, aikataulutuksiani ja lähitulevaisuuttani viime päivinä. En ole ehtinyt nähdä ystäviä ja sukulaisia niin paljon kuin olisin halunnut, ja se on harmittanut minua mielettömästi. Aikataulutusten yhteensovittaminen on ollut välillä eri elämäntilanteissa olevien läheisten ihmisten kanssa haastavaa – eikä tilannetta helpota, että emme asu useiden tärkeiden ihmisten kanssa samassa kaupungissa, samasta maasta puhumattakaan.

Istuin viime viikolla junassa matkalla Helsingistä takaisin kotiini Kuopioon. Katselin ohikiitäviä maisemia ja odottelin kuumeisesti tärkeää puhelua. Yksi perheenjäsenistäni joutui tuona kyseisenä matkustuspäivänä leikkaukseen ja tämä tapaus sai minut jälleen pohtimaan elämää ja sen tärkeimpiä asioita. Tähän väliin kerrottakoon, että leikkaus onnistui onneksi mainiosti, eivätkä mitkään kauhuskenaarioistani käyneet toteen. Uutisia odotellessani pohdin, mitä elämältä oikeasti haluaisin. Osaanko oikeasti priorisoida asioita tärkeysjärjestykseen? Entä olenko läheisilleni hyvä ystävä, puoliso, sisko, lapsi ja työkaveri? Mitä voisin tehdä toisin?

Nuo ajatukset saivat minut haluamaan muutoksia elämääni. Ne saivat minut laskemaan päiviä ja viikkoja tämän lukukauden loppumiseen. Ne saivat minut raivaamaan vähäpätöisimmät ja ylimääräiset kiireet pois. Ennen kaikkea nuo ajatukset saivat minut keskittymään olennaiseen: ”oikeaan elämään”, joka on tässä ja nyt – ei kolmen vuoden päässä.

Mitä nuo muutokset sitten tarkoittavat? Toivottavasti henkisesti kevyempää arkielämää seuraavan parin kuukauden kuluttua sekä lisää aikaa läheisille ihmisilleni. Opintojen suhteen jatkan toki tulevaisuudessakin samalla mallilla kuten tähänkin saakka, mutta työelämän ja projektien puolella aion keventää taakkaani. Ja mitä tähän blogiin tulee: olen päättänyt, että se saa kulkea muun elämän ehdoilla ilman paineita. Tämä on minulle hyvin rakas harrastus, joka löytää varmasti oman paikkansa kevään kuluessa.

Toivon, että ymmärrätte.
Kiitos.

<3: Tua

KOOKOKSINEN KATKARAPUWOKKI

DSC_0546

Wokki on mitä kätevintä arkiruokaa – se valmistuu nopeasti ja on hyvin monipuolinen makuvaihtoehdoiltaan. Pannulle voidaan heittää lähes mitä tahansa: suikaloituja/kuutioituja kasviksia, nuudeleita, lihaa, tofua tai ties mitä! Maun lisäksi wokin ravintosisältöä on helppo muuttaa; se voidaan valmistaa ruokaisammaksi esimerkiksi nuudeleiden avulla (kuten tässä reseptissä), tai vastaavasti keventää käyttämällä esimerkiksi suikaloitua kesäkurpitsaa nuudeleiden sijaan. Wokki muuntuu siis jokaiseen makuun, tarpeeseen ja hetkeen kädenkäänteessä. Tällä kertaa meidän keittiössä wokkiin haettiin kermaista koostumusta ja vahvoja makuja: kookosmaito, chili ja inkivääri tekivät ruoasta sopusuhtaisen koostumuksen, jossa jokainen maku pääsi tasavertaisesti oikeuksiinsa. Tarkan reseptin löydät kuvien alta.

DSC_0553
DSC_0557

Kookoksinen katkarapuwokki kahdelle (GL/M):

n. 150g katkarapuja
100g täysjyväriisinuudeleita
2 dl kookosmaitoa
200g suikaloituja kasviksia; tuoreita tai pakastettuja
(esim. porkkana, paprika, papu, parsakaali, vesikastanja, ananas..)
1 tl chilitahnaa (tai kuivattua chiliä)
1,5 rkl sitruunamehua
pieni pala inkivääriä (raastettuna)
ripaus suolaa
hyppysellinen juustokuminaa

Suikaloi kasvikset. Laita pannu kuumenemaan ja vesi kattilaan kiehumaan. Ruskista öljyn kera katkaravut ja kuullota sitten kasvikset (jätä rapeiksi). Lisää joukkoon chilitahna, raastettu inkivääri, sitruunamehu sekä mausteet. Anna paistua hetki. Lisää joukkoon kookosmaito ja anna kastikkeen kiehua miedolla lämmöllä hetki. Keitä riisinuudeleita noin kaksi minuuttia, kaada vesi pois kattilasta ja lisää nuudelit pannulle. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja annostele lautaselle. Nauti heti!

Maistuvia hetkiä! xx
T. Tua

TÄÄLLÄ OLLAAN TAAS!

DSC_0436
DSC_0468
Kuluneet viikot ovat olleet aivan järjettömän kiireisiä, ja etenkin opintojen työstäminen on ollut todella raskasta ja aikaa vievää. Kurssitehtäviä on sadellut joka puolelta, ja tämän lisäksi päädyin myös vaihtamaan kandidaatintutkielmani aiheen täysin toiseen. Aloitin uuden tutkielman työstämisen reilu viikko sitten, joten melko alkumetreillä sen kanssa vielä ollaan. Uusi alku tuntuu kuitenkin hyvältä, sillä edellinen työni tökki todella pahasti. Valitsin ensin kunnianhimoisesti itselleni ehkä liian haastavan ja moninaisen aiheen. Kyseistä aihetta on tutkittu vielä niin vähän, etten olisi onnistunut saamaan riittävästi hyviä lähteitä omaan tutkielmaani. Tämä uusi alku tutkielman kanssa tarkoittaa tietysti myös sitä, että aikatauluni on sen suhteen automaattisesti jäljessä. Uskon kuitenkin, että pystyn kirimään menetetyt viikot melko nopeasti. Opintojen lisäksi päiviäni ovat vauhdittaneet myös työt ja treenit, joiden vuoksi vapaa-aikaa ei juuri blogille saati parisuhteelle ole tässä kuussa jäänyt. Se on harmittanut minua todella paljon.

Tiukka puurtaminen on kuitenkin onneksi tuottanut myös tulosta. Olen saanut kevään opinnot nyt hyvin käyntiin ja onnistunut tämän vuoksi tiputtamaan harteiltani isoimman stressin pois. Myös töiden suhteen on ollut luottavainen ja varma fiilis: kilpailukausi luistelun parissa on jatkunut mallikkaasti ja eilisistä Kuopiossa järjestetyistä aluemestaruuskilpailuista jäi käteen yksi hopea- ja pronssimitali. Seuraavat kilpailut ovat edessä kahden viikon kuluttua, joten niitäkin ajatellen nämä onnistumiset tulivat kyllä juuri oikeaan paikkaan. Treeni-intoa ja tsemppiä riittää varmasti sekä luistelijoilla että meillä valmentajilla tulevien viikkojen ajan.

DSC_0492
DSC_0470
DSC_0444Kuvat viime viikolta

Alkuvuosi on toisin sanoen ollut hyvin suorituskeskeinen, eikä omaa aikaa ole juurikaan ollut. Olen kaivannut kovasti pitkiä ja rauhallisia aamuja, kirjoittamista ja valokuvaus inspiraatioiden etsintää. Olen myös kaivannut innovatiivisempaa ruoanlaittoa, kauniiden kattausten tekemistä ja yhteisiä illallisia. Olen viettänyt aivan liian vähän aikaa läheisten ihmisten kanssa ja kaivannut sosiaalista elämääni. Olen näiden viikkojen aikana onnistunut myös tappamaan yhden kasvin kotoamme jälleen kerran. Olen oikeasti maailman surkeiden niiden kastelussa ja hoidossa. Olen haaveillut matkustamisesta ja selaillut uusia mielenkiintoisia matkakohteita iltapalaa syödessä. Ennen kaikkea, olen kaivannut hieman rauhallisempaa arkea.

Tänään vietän pitkästä aikaa täysin vapaata päivää. Olen himmaillut kotona yöpuku päällä, lukenut lemppariblogeja ja nauttinut tyhjänpanttina olosta. Tarkoituksenani on lähteä kohta ulkoilemaan Lennin kanssa, ja illalla treffailen parasta ystävääni. Ihanan leppoisa sunnuntaipäivä siis tiedossa

Pahoittelut näin pitkästä blogihiljaisuudesta – ei tule toistumaan!
T. Tua

 

Kohti kevyempää oloa

DSC_0236
DSC_0228
DSC_0238
Päätin ennen joulua, että ottaisin itseäni heti uudenvuodenaaton jälkeen hieman niskasta kiinni ja karsisin ruokavaliotani yhä puhtaammaksi. Ja sen nyt tein. Kaikki herkut ja ylimääräiset sattumat tulevat pysymään poissa maaliskuun puoliväliin saakka, jonka jälkeen niitä otetaan syksyä fiksummin ja minimalistisemmin takaisin mukaan. Ensimmäinen viikko tällä tiellä alkaa olla nyt takana ja täytyy sanoa, että tämä tulee kyllä todella tarpeeseen. Vaikka koenkin elämäntapojeni olevan päällisin puolin varsin hyvät, on pieni ”puhdistautuminen” näin joululoman jälkeen ehdottomasti paikallaan. Mistään radikaaleista elämäntapamuutoksista tai tiukasta laihdutuskuurista ei nyt siis tietenkään ole kyse, vaan tarkoituksenani on parantaa olotilaani entistä paremmaksi puhtaamman ruokavalion avulla. Miksi? Koska oloni on ollut todella turvonnut ja tukkoinen viime aikoina, sekä kaipaan todella paljon kevyemmän tuntuista kroppaani, jossa minulla on energinen olo.

Ravitsemuksen lisäksi olen kiinnittänyt tietysti huomiota myös liikuntaan ja uneen. Syksyn pitkäkestoisen sairastelun jälkeen pääsin joulukuussa normaaliin tahtiin salitreenien pariin ja on ollut ihanaa tehdä kunnon hikitreenejä 1,5 kuukauden tauon jälkeen. Salin ohella olen myös palannut lenkkipoluille, joissa tamppaan pääsääntöisesti yhdessä koiramme Lennin kanssa. Hän on onneksi sen verran energinen tapaus pieneksi koiraksi, että lenkit voivat olla pitkäkestoisia! Tämän lisäksi olen ajatellut palata takaisin uimahallille, sillä innostuin kovasti Savonlinnassa asuttujen vuosien aikana uimaan matkaa. Olen löytänyt siitä itselleni sopivan liikuntamuodon, joka toimii ehdottomasti hyvänä vastapainona salitreenille. Unen ja levon suhteen olen nykyään myös entistä fiksumpi – en tingi treenivapaista enkä pitkistä yöunista lainkaan sekä sallin itselleni päiväunet, jos niitä tarvitsen.

Vaikka tätä hieman puhtaampaa ruokailua on takana vasta viikko, on oloni ollut sekä fyysisesti että henkisesti heti energisempi ja parempi. On ollut jälleen palkitsevaa huomata, että kuinka pienetkin muutokset voivat saada olotilassa paljon aikaiseksi lyhyessäkin ajassa. Tämä ruokavalio on myös haastanut innovatiivisuuttani ja kekseliäisyyttäni keittiössä, sillä tykkään kehitellä lautaselleni aina jotain erilaista. Vaikka puhtaasta ruoasta onkin kyse, se ei automaattisesti tietenkään tarkoita tylsää ja mielikuvituksetonta. Mausteilla, yrteillä ja raaka-aineita vaihtelemalla saadaan aikaiseksi loputon määrä erilaisia reseptejä! Niitä tulen takamaan teille täällä myöhemmin.

Aloititteko tekin vuotenne kevyemmin? Lähdittekö tekemään elämäntapoihin remonttia vai jatkatteko samaan tapaan kuin aikaisemminkin? 🙂

Energista sunnuntaita! xx
T. Tua